Kun kaivaa talven jälkeen pyörän esiin, on kuin olisi päässyt vapaaksi. Pyöräilemällä pääsee sieltä mistä haluaa, sinne minne haluaa, vailla ruuhkia, aikatauluja, parkkeeraamiseongelmia...
... tosin sitten on muutama juttu. Joista enemmän jäljempänä.
1 kommentti:
Hej! Tulin n. 2 tuntia sitten Ruotsin pisimmältä saarelta, Öölannista pyöräilemästä: noin 5 vrk siellä ja vajaat 3 vrk laiva - juna - taximatkalla. Siellä ajellessani (kera puolison) tuli mieleeni se hokema, jota purjehduksesta käytetään. He sanovat, että kun vene irtoaa laiturista tai poijusta, niin ollaan heti matkalla, lomalla jne. Retkipyöräilystä voin sanoa samaa. Vauhti on sopiva, sitä voi itse säätää, pysähtymisen kynnys on matalampi kuin autoillessa, ehdit nähdä, kuulla ja haistaa erilaisia tuoksuja (esim. Öölannissa mahtavia karjatilojen 'tuoksuja'). Kaupungissa en juurikaan pyöräile, sillä kaupunki on jalankulun ja joukkoliikenteen aluetta. En siis aja myöskään henkilöautolla keskusta-alueella, ainoastaan työmatkoja.
Kari Harju
jk. Laitan suvivasenblogiin jotain päättyneeltä reissulta, kun saan kamat purettua yms.
Lähetä kommentti